bool(false)

Tulevat näyttelyt

Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia

8.6.–31.12.2017

Näyttely lähestyy muotokuvataidetta valittujen näkökulmien ja teemojen kautta ja avaa samalla myös muotokuvataiteen historiaa. Näyttelyn teemoja ovat muun muassa valta, identiteetti, muistaminen ja muiston vaaliminen. Edustettuna on muotokuvamaalauksen koko kirjo lähtien mahtavista hallitsijamuotokuvista ja virallisista edustusmuotokuvista intiimeihin perhemuotokuviin ja taiteilijoiden omakuviin asti. Aikansa kuuluisuuksien ja merkkihenkilöiden lisäksi näyttelyssä on muotokuvia ihmisistä, joiden henkilöys on aikojen kuluessa unohtunut ja muotokuvia, jotka ovat muusta syystä jääneet unohduksiin.

Eric O. W. Ehrström (1881-1934) Omakuva / Självporträtt / Self-portrait, 1933. Kansallisgalleria, Finlands Nationalgalleri, Finnish National Gallery Kuva / bild / photo: Kirsti Halkola

Eric O. W. Ehrström (1881-1934), Omakuva, 1933. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsti Halkola

Teosten ajallinen kaari ulottuu 1500-luvulta nykyaikaan. Mukana on esimerkkejä myös varhaisimmista tunnetuista muotokuvista, Egyptin Faijumin kuolinnaamioista, jotka maalattiin puupohjalle mallin eläessä ja kiinnitettiin myöhemmin muumion kasvoille.

Kokonaisuudessa on mukana useita harvinaisia teoksia, jotka eivät ole olleet koskaan aikaisemmin julkisesti esillä. Näistä mainittakoon muun muassa Lorens Pasch nuoremman (1733–1805) maalaama Vaasan hovioikeuden perustajan, kuningas Kustaa III muotokuva (1783). Vaasan kuninkaallinen hovioikeus perustettiin 1776 ja tämän muistoksi Kustaa III lahjoitti muotokuvansa hovioikeudelle, jossa se on pysyvästi sijoitettuna täysistuntosaliin, jonne vain harvoilla on pääsy.

Lorenz Pasch (1733-1805) Kustaa III / Gustav III, 1783. Vaasan hovioikeus / Vasa hovrätt Kuva/bild/photo: Kansallisgalleria/Petri Virtanen

Lorens Pasch (1733-1805), Kustaa III, 1783. Vaasan hovioikeus. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Näyttelyyn sisältyy erikoisnostoja, teoksia, jotka ovat vain rajoitetun ajan esillä.

Ensimmäinen nosto on rakennettu Urho Kekkosen ympärille ja se sisältää muun muassa Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman muotokuvan Urho Kekkosesta, Kimmo Pyykön UKK:n omakuvia ja Urho Kekkosen Omakuvan vuodelta 1975. Nosto on esillä 8.6.–3.9.2017.

Toinen nosto on taiteilija Rafael Wardin maalaama presidentti Tarja Halosen muotokuva, joka on esillä 5.9.–29.10.2017. Kolmannessa nostossa esitellään Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimistä ja P. E. Svinhufvudista vuodelta 1933. Nämä ovat esillä 31.10.–31.12.2017.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa näyttelyn teemoja ja teoksia avataan raikkaista ja uudenlaisista näkökulmista. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kansainvälisiä ja kotimaisia oman alansa asiantuntijoita.

Näyttelyn lainat ovat kotimaisista yksityisistä ja julkisista kokoelmista ja Kansallisgallerian omista kokoelmista. Näyttely on osa Suomi 100 –ohjelmaa vuonna 2017.

 

100 vuotta 100 kuvaa – Hannu Pakarinen

8.6.–3.9.2017
Punainen kellari

Valokuvataiteilija Hannu Pakarinen matkusti läpi satavuotiaan Suomen kuvaten henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuosina 1917–2017, yhden jokaiselta vuodelta. Muotokuvat ja kuvattavien omaelämäkerralliset tarinat piirtävät ajankuvaa tämän päivän Suomesta. Vuodet ja ihmiset muodostavat itsenäisen Suomen tarinan tavalla, joka nostaa jokaisen sankariksi.

”Valokuvaan ja haastattelen sata eri-ikäistä Suomen kansalaista, jotka ovat syntyneet 1917–2017, yhden kansalaisen jokaiselta vuodelta. Kuvaukset pohjautuvat roadphotography -traditioon. Kierrän kamerani kanssa Suomea ristiin rastiin etsien suomalaisuuden olemusta ja tässä ajassa olevia ilmiöitä. Valitsen ihmiset aika sattumanvaraisesti, kuitenkin niin, että kuvattavat edustavat mahdollisimman kattavasti eri sosiaaliluokkia. Tavoitteenani on piirtää muotokuvien kautta ajankuvaa tämän päivän Suomesta historiallista viitekehystä unohtamatta. Kyse ei ole ainoastaan muotokuvatradition nykytaiteellistamisesta ja subjektiivisesta historiankirjoituksesta, vaan myös unelmista, muistoista ja hyvän elämän pohdinnoista. Muotokuvat ja kuvattavien omaelämäkerralliset tekstit johdattavat myös miettimään millaista on ollut elää idän ja lännen välissä. Uskon työlläni olevan yhteiskunnallista, dokumentaarista ja tutkimuksellista arvoa tämän päivän Suomen ja suomalaisuuden kuvaajana”. Hannu Pakarinen.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan valokuvakirja ”101 suomalaista muotokuvaa” ja verkkosivusto.

Näyttely on osa Suomi 100 –ohjelmaa vuonna 2017.

Pääsymaksu: 12 / 10 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Meillä käy museokortti.

Kirsti Stenvall (s. 1940), Ruotsinkylä. Kuva: Hannu Pakarinen