Maailmankuvan heijastumia
- Euroopan grafiikan mestareita Rembrandtista Goyaan

16.3. - 17.9.2006

Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmanäyttely Maailmankuvan heijastumia - Euroopan grafiikan mestareita Rembrandtista Goyaan esittelee ensi kerran kattavasti museon vanhan ulkomaisen grafiikan kokoelman suurnimiä, kuten Rembrandt, Albrecht Dürer, Anton van Dyck ja Francisco Goya. Näyttelyssä on esillä yhteensä 290 teosta, jotka ajoittuvat 1500-luvulta 1870-luvulle. Suurin osa teoksista on peräisin Alexander von Collanin ja Adolf Gustaf Ramsayn lahjoituskokoelmista. Näyttely on esillä taidemuseon ensimmäisessä kerroksessa ja Punaisessa kellarissa.

Näyttelyn helmiin kuuluvat mm. Rembrandtin vedokset. Esillä on kaksitoista taiteilijan elinajalle ajoitettua viivasyövytystä. Rembrandtin syntymästä tulee 15.7.2006 kuluneeksi 400 vuotta. Näyttely kunnioittaa osaltaan juhlavuotta.

JALOSUKUISET KERÄILIJÄT
Kokoelmanäyttelyn teoksista suurin osa on peräisin kahden aatelismiehen kokoelmista. Protokollasihteeri, varatuomari Alexander von Collanin (Pietari 1858–Helsinki 1939) ja kenraali, vapaaherra Adolf Gustaf Ramsayn (Kuopio 1842–Helsinki 1918) kokoelmat tulivat Antellin valtuuskunnan talletuksina Suomen Taideyhdistyksen eli nykyisen Ateneumin taidemuseon edeltäjän hallintaan viime vuosisadan alussa, von Collanin kokoelma vuonna 1900 ja Ramsayn 1919. Ateneumista kokoelmat siirrettiin Sinebrychoffin taidemuseoon keväällä 2003.

Von Collan on vanhan grafiikan keräilijöistämme ehdottomasti merkittävin. Von Collanin kokoelma käsittää yli 2 000 vedosta, pääasiassa 1600- ja 1700-lukujen alankomaalaista, ranskalaista, italialaista ja saksalaista metalligrafiikkaa. Kokoelman perusteella hänet voi luokitella asiantuntijakeräilijäksi.

Ramsayn gravyyrikokoelmassa on kaikkiaan yli 600 teosta. Museon grafiikkakokoelmassa, jota on vuosien saatossa täydennetty ostoin, on nykyään yhteensä 4 090 vedosta. Monet arvokkaimmista teoksista tulevat nyt ensi kerran yleisön nähtäville.

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEON GRAFIIKKAKOKOELMA
Sinebrychoffin taidemuseon grafiikkakokoelman pääpaino on alankomaalaisen koulukunnan tuotannossa. Kokoelman ydin on flaamilaistaiteilijan Anton van Dyckin (1599–1641) lähes täy dellinen muotokuvakokoelma, joka tunnetaan nimellä Ikonografia.

Hienoimmat viivasyövytykset ovat itsensä Rembrandtin (1606–1669) käsialaa. Kokoelmassa ovat edustettuina Rembrandtin kaksi merkittävintä aihekategoriaa, raamatulliset kuvaukset ja muotokuvat. Raamatullisiin aiheisiin kuuluu taiteilijan samettinen hämäräkuvaus, Enkeli ilmestyy paimenille (1634). Teos edustaa grafiikan keräilijöiden suuresti suosimia yökuvauksia.

Rembrandtin mielimuotokuvattavia olivat lääketiedettä ja papistoa edustavat henkilöt, kuten Apteekkari Abraham Francen, Saarnaaja Jan Cornelisz. Sylvius ja Jan Antonides van der Linden. Rembrandtin uskonnolliin henkilökuvauksiin lukeutuvat Pyhä Hieronymus hämärässä huoneessa (1642) ja Pyhä Hieronymus rukouksessa (1632), jonka paperista on tunnistettu hollantilainen heraldinen figuuri eli 1600-luvulle ajoitettu vesileima.

Rembrandtin koulukuntaan kuuluvat kokoelman taiteilijanimet ateljeeoppilas Ferdinand Bol ja taiteilijaystävä Jan Lievens. Muita hollantilaisgraafikoita ovat mm. laatukuvan talonpoikaisaiheistoa edustava Adriaen van Ostade, eläinaiheistosta tunnettu Paulus Potter sekä maisema-aiheiden kuvaaja Jacob van Ruisdael. Jäljennösgrafiikkaa kokoelmassa edustaa Jakob Frey nuoremman tulkinta Rembrandtin maailmankuuluisasta maalauksesta Tohtori Tulpin anatomian oppitunti.

Esillä on myös saksalaisten taiteilijoiden teoksia. Esimerkiksi Albrecht Düreriltä (1471–1528) on kuparikaiverrukset Pyhä Sebastian puuhun sidottuna (1500) ja Philipp Melanchton (1526). Lucas Cranach vanhemmalta (1472?–1553) on koko sarja kärsimyshistoriakuvia puupiirroksina.

Ranskalaisiin grafiikan klassikkoihin kuuluu mm. Jacques Callot (1592–1635) yhteiskuntaa kritisoivine kuvauksineen. Kokoelmassa on joukko suurien mestareiden hienoja muotokuvia. Esimerkiksi aikakautensa merkittävimmältä muotokuvagraafikolta Robert Nanteuil’ta on mm. Kuningatar Kristiinan (1654) ja Kardinaali Mazarinin (1656) vaikuttavat ja juhlavat henkilökuvat.

Italialaista 1700-luvun kaiverrusperinnettä kokoelmassa edustaa kuvasarjoistaan kuuluisa viivasyövytystekniikan mestari Giovanni Battista Piranesi (1720–1778). Näytteillä olevat kuusi Rooman arkkitehtuurinäkymää kuuluvat Piranesin tunnetuimpaan Veduta di Roma -sarjaan. Englantilaisista tunnetuista taiteilijoista mainittakoon William Hogarth (1697–1764), jolta näyttelyssä on esillä kuparikaiverrus ja viivasyövytystekniikalla toteutetut teokset Before and after I–II.

Von Collanin ja Ramsayn lahjoituskokoelmien jälkeisiin hankintoihin kuuluu esimerkiksi espanjalaisen merkkitaiteilijan Francisco Goyan (1746–1828) Härkätaistelutaito (La Tauromaquia). Esillä on vedoksia myös Sodan kauhuja, Sananlaskuja ja Oikkuja -sarjasta.

Näyttelyssä esitellään lisäksi vanhan grafiikan eri valmistustekniikat museon kokoelmien esimerkkiteosten valossa. Valmistustekniikoihin liittyvä näyttely on museon Punaisessa kellarissa.

JULKAISU
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan grafiikan kokoelmajulkaisu, joka esittelee Sinebrychoffin taidemuseon grafiikkakokoelman maittain ja koulukunnittain. Julkaisun liitteenä on kattava luettelo kokoelman taiteilijoista. Kirjan on toimittanut erikoistutkija, dosentti FT Virpi Harju.

LUENNOT klo 18.00

22.3. Aateliset keräilyn pioneereina, protokollasihteeri Alexander von Collan ja kenraalimajuri Adolf Ramsay
erikoistutkija, dosentti FT Virpi Harju

29.3. Rembrandt ja muita hollantilaismestareita
taidehistorioitsija FM Elina Sopo

5.4. Maailmankuvan heijastumia Rembrandtista Goyaan
taidemaalari Petr Rehor

12.4. Anton van Dyckin muotokuvataiteesta
tutkijatohtori, dosentti FT Tutta Palin

19.4. Saksassa ja Englannissa toimineita graafikoita
taidehistorioitsija FM Kimmo Vatanen

26.4. Tohtori Tulpin anatomian oppitunti, Rembrandtin mukaan
johtava ylilääkäri, professori LKT Seppo Seitsalo

Ranskan grafiikan suuria mestareita
Kuvataiteen keskusarkiston johtaja, dosentti FT Ulla Vihanta

3.5. Goyan Sodan kauhuista härkätaistelutaitoon
professori FT Annika Waenerberg

10.5. Grafiikan menetelmien historiasta
tutkija FL Erkki Anttonen

17.5. Paperin ajoittaminen ja paikallistaminen
professori FT Outi Merisalo