…”Votka on herrasmiesten juoma, sillä ainoastaan aito herrasmies tietää kuinka juoda votkaa
ja pysyä täysin selvänä.”

VENÄLÄINEN TSARKKA 1613 -1917 ROMANOVIEN AIKANA

28.9.2006.-7.1.2007
Punainen kellari

Venäläinen tsarkka on pieni hopeinen votkan juoma-astia, ryyppykuppi, jolla on vuosisataiset perinteet venäläisessä kulttuurissa. Tsarkka on osa venäläisen hopeasepäntaidon historiaa, mutta se kertoo samalla myös venäläisestä kulttuurihistoriasta. Se on ollut arvoesine, jonka muotoiluun on paneuduttu huolella. Tsarkat ovat muuttaneet muotoaan vuosien myötä, ja kukin hallitsijakausi ja tyylikaudet antoivat oman leimansa niihin. Niissä näkyvät piirteet 1600-luvun puolivälin renessanssista barokkiin, myöhäisbarokkiin ja rokokoohon sekä klassismin eri vaiheet ja 1800-luvun lopun venäläinen kansallisromantiikka. Varhaisimmat 1600-luvun alkupuolen tsarkat olivat suuria kuppeja, mikä johtui siitä, että votka oli alun perin väkevän viinin vahvuista. Kun tislaamisen taito kehittyi, tsarkkojen koko pieneni. 1800-luvun alkupuolella lasi alkoi syrjäyttää hopeaa ryyppypikareiden materiaalina. Alkoholin merkityksestä venäläisessä juhlapöydässä kertoo se, että tsarkka-nimi on vain yksi venäläisistä hopeisista juoma-astioista. Muita tyyppejä ovat bohal, rjumka, bratina, kousa, kruzhka, kubok, stakan, stopa, tsara ja tsarotska.

Paloviinaa oli valmistettu lääkeaineeksi Venäjällä jo 200 vuotta ennen kuin siitä tuli 1500-lvun lopulla nautintoaine, joka syrjäytti vahvan siman, oluen ja sahdin. Oltuaan aluksi juhlapöydän juoma Pietari Suuren aikaan siitä tuli arkiruokailun osa. Vuonna 1716 määrättiin, että sotilaan muona-annokseen ulkomailla kuului kaksi tsarkka-mitallista viinaa päivässä. Vielä C.G. Mannerheimin palvellessa keisarin chevalier-kaartissa Pietarissa upseereille kuului luontaisetuina ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä. Kokoelman erikoisuuksia on chevalier-kaartin paraatiasuun kuuluneen kypärän mallinen pikari. Metallista keisarillisella kaksipäisellä kotkaveistoksella koristettua kypärää kantoi Mannerheimkin juhla-asuun pukeutuneena.

Romanovien ajan venäläiset tsarkat kuuluvat K. Heleniuksen kokoelmaan. Yli 160 ryyppykuppia ovat ainutlaatuinen ja harvinaisen laaja kokoelma.

Syventävää tietoa aiheesta kerrotaan luennoilla. Emeritusprofessori Matti Klinge esitelmöi Romanovien aikakaudesta Venäjällä keskiviikkona 4.10. Wenzel Hagelstam luennoi venäläisestä hopeasta ja ryyppykuppien historiasta keskiviikkona 11.10. Luennot järjestetään alkaen klo 18 museon Valkoisessa kellarissa.

Näyttelyn yhteydessä myydään kokoelmaa esittelevä Wenzel Hagelstamin kustantama kirja.